Joulu on tärkeä ja perinteinen juhla, johon liittyy myös paljon kiitollisuutta. Suomessa on eletty rauhan aikaa yli 70-vuotta ja meitä edeltäneet sukupolvet ovat rakentaneet meille hyvinvointivaltiota, jossa toimitaan oikeusvaltion periaattein. Olemme aktiivinen osa kansainvälistä ja eurooppalaista yhteisöä. Perusoikeutemme on turvattu kansallisella lainsäädännöllä ja kansainvälisillä sopimuksilla. Olemme onnekkaita monin tavoin.
YK:n ihmisoikeuksien julistus täyttää tänään 70-vuotta. Maailma ja ihmiset olivat raunioina maailmansotien jälkeen. Miljoonat ihmiset olivat menettäneet henkensä sodissa ja vainoissa. Ihmiskunta ravisteltiin rajusti hereille ja ihmisoikeuksien suojelu koettiin tarpeelliseksi. Alkoi työ yleismaailmallisten ihmisoikeuksien julistuksen laatimiseksi. Työryhmää johti Eleanor Roosevelt ja YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien julistuksen 10.12.1948.
Tänä päivänä maailma on edelleen levoton. Vallasta, rahasta ja tilasta kamppaillaan. Maailmassa on pakolaisia enemmän kuin koskaan ja sodat, konfliktit ja kuivuus pakottavat yhä kasvavan määrän ihmisiä liikkeelle. Mutta maailma ei ole toivoton. Me emme ole toivottomia, koska emme ole historiattomia.
YK:n ihmisoikeusjulistus on yhtä ajankohtainen ja tarpeellinen tänään kuin se oli 70-vuotta sitten. Ihmisoikeusjulistuksen osa-alueet ovat nähtävissä kaikissa YK:n kestävän kehityksen agenda 2030 tavoitteissa. Verkottunut yhteiskunta ja me kansalaiset sen yhteiskunnan osana, olemme kaikki muutoksen tekijöitä. Me voimme olla osa jatkuvuuden ketjua ja paremman hyvinvoinnin rakentajia.
Ihmisoikeuksien toteutuminen ei ole rakettitiedettä, mutta ei myöskään itsestään selvää. Vaalitaan vapautta ja tasa-arvoa, perintöä, jonka olemme saaneet meitä edeltäviltä sukupolvilta ja jonka jätämme perinnöksi tuleville.
Julkaistu alunperin Kalevan blogissa 10.12.2018
